Isänpäiväkunniamerkki
Lisää suosikkeihin
Tietoa palvelusta
Kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa ansioituneille isille isänpäivänä on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr).
Perusteina kunniamerkkien saamiselle ovat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, vastuullisena ja välittävänä vanhempana ja hyvän arjen edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisena toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Myös muita yleisempiä ansioita voidaan ottaa huomioon vanhemmuuden rinnalla.
Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat erilaisia ja monimuotoisia perheitä, ml. yksinhuoltajat, sekä eri väestöryhmiä, kuten romanit, saamelaiset ja maahanmuuttajataustaiset isät. Aluehallintovirastojen ehdotuksissa tulee ottaa huomioon myös ruotsinkielisen väestön osuus. Ehdokkaiden tulee edustaa tasapuolisesti erilaisia isiä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.
Biologisten isien lisäksi myös adoptioisiä, sijaisperheiden isiä ja tukiperheiden isiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu, kuten toiminta lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi perheen hyvin tuntevan henkilön ja/tai perheessä asuneen lapsen puoltokirje.
Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkejä annetaan ensisijaisesti itsenäisyyspäivänä.
Ehdotukset isänpäiväkunniamerkeistä tehdään ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Ehdotukset tehdään aluehallintovirastoille, jotka lähettävät ne sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit annetaan isänpäivänä, marraskuun toisena sunnuntaina valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto.
Perusteina kunniamerkkien saamiselle ovat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, vastuullisena ja välittävänä vanhempana ja hyvän arjen edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisena toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Myös muita yleisempiä ansioita voidaan ottaa huomioon vanhemmuuden rinnalla.
Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat erilaisia ja monimuotoisia perheitä, ml. yksinhuoltajat, sekä eri väestöryhmiä, kuten romanit, saamelaiset ja maahanmuuttajataustaiset isät. Aluehallintovirastojen ehdotuksissa tulee ottaa huomioon myös ruotsinkielisen väestön osuus. Ehdokkaiden tulee edustaa tasapuolisesti erilaisia isiä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.
Biologisten isien lisäksi myös adoptioisiä, sijaisperheiden isiä ja tukiperheiden isiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu, kuten toiminta lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi perheen hyvin tuntevan henkilön ja/tai perheessä asuneen lapsen puoltokirje.
Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkejä annetaan ensisijaisesti itsenäisyyspäivänä.
Ehdotukset isänpäiväkunniamerkeistä tehdään ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Ehdotukset tehdään aluehallintovirastoille, jotka lähettävät ne sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit annetaan isänpäivänä, marraskuun toisena sunnuntaina valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto.
Kenelle
Perusteina kunniamerkkien saamiselle ovat ehdokkaan ansiot lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, vastuullisena ja välittävänä vanhempana ja hyvän arjen edistäjänä sekä laajemminkin yhteisvastuullisena toisista huolehtimisen ja välittämisen turvaajana. Myös muita yleisempiä ansioita voidaan ottaa huomioon vanhemmuuden rinnalla.
Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat erilaisia ja monimuotoisia perheitä, ml. yksinhuoltajat, sekä eri väestöryhmiä, kuten romanit, saamelaiset ja maahanmuuttajataustaiset isät.
Ehdotuksissa tulee ottaa huomioon myös ruotsinkielisen väestön osuus. Ehdokkaiden tulee edustaa tasapuolisesti erilaisia isiä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.
Biologisten isien lisäksi myös adoptioisiä, sijaisperheiden isiä ja tukiperheiden isiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu, kuten toiminta lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi perheen hyvin tuntevan henkilön ja/tai perheessä asuneen lapsen puoltokirje.
Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat erilaisia ja monimuotoisia perheitä, ml. yksinhuoltajat, sekä eri väestöryhmiä, kuten romanit, saamelaiset ja maahanmuuttajataustaiset isät.
Ehdotuksissa tulee ottaa huomioon myös ruotsinkielisen väestön osuus. Ehdokkaiden tulee edustaa tasapuolisesti erilaisia isiä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.
Biologisten isien lisäksi myös adoptioisiä, sijaisperheiden isiä ja tukiperheiden isiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu, kuten toiminta lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi perheen hyvin tuntevan henkilön ja/tai perheessä asuneen lapsen puoltokirje.
Toimi näin
Täytä seuraavat lomakkeet:
Jos oma lapsi tekee ehdotuksen, tarvitaan lisäksi kaksi puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen.
Toimita isänpäiväkunniamerkkiehdotus liitteineen postitse sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka alueella palkittavan isän kotikunta on.
- ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomake (tulosta 2-puolisena ja allekirjoita);
- liitelomake isänpäiväkunniamerkkihakemukseen.
Jos oma lapsi tekee ehdotuksen, tarvitaan lisäksi kaksi puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen.
Toimita isänpäiväkunniamerkkiehdotus liitteineen postitse sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka alueella palkittavan isän kotikunta on.
Lue lisää
-
Isänpäiväkunniamerkit
Avaa tulostettava lomake (PDF)
Avaa tulostettava lomake (DOC)
Vastaanottaja: Aluehallintoviraston kirjaamo
Järjestäjä
Vastuu organisaatio
Aluehallintovirasto
Tuottaja organisaatio
Aluehallintovirasto
Aluehallintovirasto
Tuottaja organisaatio
Aluehallintovirasto
Hinta
Ilmainen
Paikat
Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi
Asiointikanavat
Ei asiointikanavia
